Tänään treeneissä hevonen oli taas oma luottavainen itsensä. Oma itsensä siinäkin suhteessa, että verryttely oli yhtä pomppimista. Mistä niitä hiittajia nyt oikein riittää? Suloinen ponikolmikkokin kärryineen volttasi siinä etusuoralla = ratsastuskentän aidan vieressä. Ja sekös oli jännää!
Hypyt kuitenkin sujuivat ihan hyvin ja hevonen jopa eteni pitkästä aikaa esteiden välissä aika hyvin ilman kamalaa tuuppaamista. Ehkä viime viikkojen takkuilu on ollut totuttelua ulkokauteen - tai sitten selkä on jumittanut, vaikka ei olekaan oireillut ennen viikonloppua.
Niin, en ole tainnutkaan kirjoittaa kisojen jälkeen. Kuin ihmeen kaupalla kaikki kireys ja arkuus Lintin selästä oli kadonnut maanantai-iltaan mennessä ja tänään selkää ei saanut reagoimaan mihinkään paineluihin. Korkeintaan hevonen kiemurteli nirvanassa, kun sitä vähän hieroi, koska ne vähäiset klippauksen jälkeen kasvaneet karvat ovat nyt lähdössä ja Lintti kutiaa ihan kamalasti :)
Harjoituksena oli tänään linjan ja pitkien teiden ratsastaminen. Kolmen esteen linja kahdella viiden laukan välillä sujui meiltä joka kerran ihan nappiin. Tai no ekalla kerralla piti ehkä ekaan väliin vähän tuupata ja ponnistus jäi vähän kauas tokalle esteelle, mutta siis silloinkin päästiin oikealla askelmäärällä (toisin kuin muut tunnillaolijat).
Linjan lisäksi oli pari pitkää lähestymistä, jossa 90 metrin kentästä oli kyllä otettu kaikki irti. Yleensä tällaiset pitkät lähestymiset ovat mulle vaikeita, rupean hakemaan askelta ja säätämään edestakaisin. Nyt nekin sujui aika hyvin, eli ilmeisesti korvien välissä on tapahtunut ainakin jotain. Siis nimenomaan siellä satulan päällä :)
Kovin isoja emme tänään hypänneet, jotta hevosen hyvä fiilis säilyisi. Nyt se saa hölkkäillä varakuskin kanssa loppuviikon, sillä mä lähden lomareissulle. Maanantaina sitten suoraan koulutreeneihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti