perjantai 29. huhtikuuta 2011

Valmentajana, osa 3: hyvin se kääntyy

Sani ja Fredi olivatkin tänään yksin tunnilla - ja ilmeisesti ovat ainakin toistaiseksi jatkossakin. Tänään harjoituksen nimi oli nopea reagointi esteen jälkeen. Parin verryttelyhypyn jälkeen teimme ensin noin 80 cm:n pystyn jälkeen pysähtymisharjoituksia. Pysähtymispaikka oli vajaan kymmenen metrin päässä esteestä. Parin yrityksen jälkeen poni todellakin pysähtyi tolppien väliin juuri toivottuun paikkaan. Liekö poni harvinaisen laiska vai tyttö poikkeuksellisen tomera. Tähän asti esteen jälkeen jarrujen löytäminen on ollut aika mahdotonta, vaikkei poni mitenkään kaahannut olekaan. Pydätteet eivät vaan ole menneet niin nopeasti läpi.

No, sitten harjoiteltiin vähän kääntämistä ja erilaisille esteille lähestymistä. Tämän jo hypätty pysty oli toisella pitkällä sivulla, keskellä diagonaalilla oli aika pitkä okseri ja sitten toisella pitkällä sivulla taas pysty, mutta vain yhdellä puomilla ilman maalinjaa. Tavoite oli ratsastaa pituusesteelle riittävässä tempossa ja malttaa antaa ponin hypätä loppuun ja kuitenkin saada se ryhtiin harvalle pystylle. Ensin harjoitus tehtiin pitkillä teillä, mutta sitten piti kääntää jo tiukemmin. Ja hyvinhän se poni kääntyi. Vähän jäi kuitenkin löysäksi, mikä näkyi pystyillä pudotuksina - enemmän kuitenkin sillä normaalilla pystyllä kuin yksittäisellä puomilla. Kumpihan mahtoi skarpata siihen enemmän, Sani vai Fredi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti