Päätin, että on aika taas etsiä "keikkoja" vierailta kentiltä. Laitoin keskiviikkona viiteen-kuuteen lähiseuraan viestiä, että olen käytettävissä, mikäli heillä on ratamestarin tarvetta. Vastaavan viestin lähetin noin 1 1/2 vuotta sitten ja sieltä poiki Nurmijärven keikat, joita on tähän mennessä ollut neljä vajaan vuoden sisällä.
Nyt palaute oli odotettuakin nopeampaa. Vastaus oli tullut heti samana iltana ja pestiä tarjottiin jo kyseiselle sunnuntaille. Olin jo ehtinyt sopia sunnuntaille perhelounaan anoppilaan, mutta tokihan sitä ana piirrustukset voi tehdä ja tässä tapauksessa lupauduin rakentamaankin.
Vähän kyllä jännitti mennä vieraaseen paikkaan. Onneksi muistin kentän omasta kisakokemuksesta, oli edes joku mielikuva, miten päin rataa lähti suunnittelemaan.
Vastaanotto oli tuttavallinen, sekä tilaaja että minä tunnistimme toisemme näöltä, vaikak nimi ei kummankaan mielessä ollut soittanut kelloja. Rakennuskin sujui yllättävän nopeasti, vaikka kalusto ei ollutkaan tuttu. Yksi neiti meinasi kyllä saada tempperamenttini kuohahtamaan neuvoineen. Lopuksi hän vielä kysyi, kuka oikein on ratamestarina ja sitten ihmetteli, miksei käytetä samaa kuin aina ennenkin. Niinpä niin.
Oli oikeastaan harmi, etten päässyt katsomaan, miten radat sujuivat. Tulosten perusteella oli kuitenkin vähän liiankin helppoa, nollia oli huikea määrä. Ehkä kuitenkin parempi niin kuin että yli puolet olisi ollut hylättyjä. Tietääpähän seuraavan kerran (siitä oli jo etukäteen vähän puhetta) suunnitella vähän tehtävää. Ja kalustokin on kertaalleen nähty, voi hyödyntää sitä paremmin, kun tietää, mitä on tarjolla.
Ennen kaikkea olen tyytyväinen siihen, että suunnittelu ja rakentaminen onnistui vieraammallekin kentälle, rutiinia siis alkaa olla myös vieraissa olosuhteissa toimimiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti