Tasavertaisuudesta

Alkukaudesta Onnin hypyissä oli vielä melkoisesti ilmaa.

Kouluratsastuksen kuuma peruna on (jälleen) arvostelun tasavertaisuus. Miten voitaisiin varmistaa, että kaikki tuomarit arvioivat kaikkia ratsukoita samalla tavalla, oli kyseessä sitten mainetta ja kunniaa niittänyt konkari tai uusi tuntemattomuus. Ja jopa niin, että linja olisi sama paikasta ja tuomarista riippumatta.

Tärkeä (ikuisuus)aihe, johon minulla ei ole kompetenssia ottaa kantaa. Sen sijaan nostaisin saman problematiikan esille estepuolella.

Tuomaroinnissa ei tietenkään ole samoja haasteita ja tulkinnanvaraiset tilanteet ovat harvassa. Sen sijaan ratojen tasossa on varsinkin pienissä (1-2-tason) kilpailuissa isoja eroja. Etenkin nyt, kun kilpailuoikeuksia on tiukennettu ja seuraavalle tasolle siirtyminen edellyttää aina vähintään kahta kohtuullista (max 8 vp) suoritusta edelliseltä korkeudelta 80 sentistä ylöspäin, ratojen pitäisi myös samalla tasolla vastata vaativuudeltaan toisiaan.

Otetaan nyt esimerkkinä vaikka meidän tämän kauden 1-tason kisoista, joista kaikissa sinänsä oli toimivat, sujuvat radat. Yhdessä paikassa harjoituskisoissa 70 sentin luokassakin oli jo suhteutettuja linjoja ja sarjaeste, toisaalla ykköstasolla ei 8-kympin luokassaakaan ollut vielä sarjaa. Okseritkin saattavat toisaalla olla vain puolen metrin pituisia, toisaalla 70-80 senttisiä (pituus=etu- ja takapuomin väli). Monessa paikassa kalustona oli pelkkiä puomeja, vaikka portteja ja lankkuja olisi kalustosta löytynyt. Toisaalla oli lähes joka esteessä joku täyte eikä kaikki sieltä helpoimmasta päästä (aaltolankku, kaariportti).

Liiton ratamestarien päivityskoulutuksissa on jaettu eri tasoisten kisojen ohjeellisia määrityksiä em. asioista ja estekorkeuksista löytyy ohjeet ihan sääntökirjastakin, mutta 1-tasollahan kukaan ei valvo ratojen tasoa, pätevää mestaria ei välttämättä tarvitse edes olla, ja 2-tasollakin alueen vastaava mestari tarkistaa vain piirroksen, esteiden mittoja, sarjavälejä, linjapituuksia tai kalustoa papereihin ei tarvitse merkitä.

Yhtä kaukana voivat tasollisesti siis olla kaksi eri paikoissa vaikkapa 80 sentin luokkaa puhtaasti hypänneet ratsukot kuin kaksi eri tuomareiden arvioimaa helpon C:n ratsastajaa, vaikka tulos paperilla näyttäisi samalta.