perjantai 19. elokuuta 2016

Hyvä hevonen ratsastukseen

Onko se koulu- vai estehevonen? Etenkin nuoremmat ratsastajat tykkäävät esittää tämän kysymyksen määritellessään hevosta. Törmäsin tähän kysymykseen taas Onnin tultua kuvioihin.

Niin, kumpihan se on? Hevosella ei juurikaan ole kilpailutuloksia. Sillä on hienot liikkeet, matkaavoittava käynti, ilmava ravi ja hyvä laukka. Onko se siis kouluhevonen?

No, varmasti Onnilla onkin monessa mielessä edellytykset hyväksi kouluhevoseksi. Meistä harrastajista vain pieni osa kuitenkaan kilpailee missään lajissa helppoja luokkia vaativammalla tasolla, koskaan. Hevoselle se tarkoittaa helppo A-kouluohjelmaa ja 120 cm:n rataa. Mitä ominaisuuksia se hevoselta edellyyttää?

Helpoissa koululuokissa iso osa pisteistä tulee täsmällisestä ja huolellisesta ratsastuksesta, oikeiden teiden seuraamisesta, tasaisesta peräänannosta ja hyvästä yhteistyöstä hevosen ja kuskin välillä. Pärjätäkseen ainakin helppo A-tasolla muuallakin kuin 1-tason kisoissa, hevosen tulee kyetä esittää myös keskiaskellajit - vaaditaan siis kohtuullisen hyvää liikettä.

Kokemukseni mukaan hevosella, jolla on hyvä laukka, on usein myös hyvä käynti. Ravi taas on askellaji, joka voidaan rakentaa melko pitkälle hevosen luontaisesta liikkeestä riippumatta. Tarviaan siis hevonen, jolla on käynnissä hyvä yliastunta ja hyvä, säädeltävä laukka. Sillä päästään jo pitkälle.

No entäs se estehevonen sitten? Kaukana ovat ne vuodet, jolloin hevonen, jonka oli vaikea saada takajalkoja kunnolla alleen, saattoi toimia hyvänä estehevosena. Kuka sen sanoikaan, että esteratsastus on laukkakilpailu. Tarvitaan siis hevonen, jolla on hyvä laukka.

Helpolla esteradalla kyse on lähinnä hyvän rytmin säilyttämisestäja tasapainosta hevosen ja ratsastajan välillä. Huolelliset lähestymiset  ja kaarteiden ratsastukset (vrt. oikeiden teiden seuraaminen) riittävät jo pitkälle.

Tietenkin on olemassa luontaisia taipumuksia niin kuin meillä ihmisilläkin. Toiset ovat arempia, toiset eivät jaksa välittää puomien kolahtelusta kinttuihin. Toisen hevosen päänuppi ei kestä kouluradalla esittää yhtään käyntiaskelta ja toinen taas nukahtaa siihen käyntiosuuteen, mutta herää esteen nähdessään henkiin. Kuitenkin fyysisiltä ominaisuuksiltaan hyvä hevonen on hyvä hevonen ja ainakin harrastetasolla se auttaa lajiin katsomatta.

Siksipä Onni on kouluratsastaja-siskolleni enemmän kuin oiva kouluhevonen, mutta täyttää varsin hyvin myös minun hyppyharrasteluni, koska se on hyvä hevonen ratsastukseen.

p.s. Tiedän, tästä puuttuu monta monituista muuta lajia, mutta tämä onkin tällainen yleistys ja nämä ovat edelleen kaksi valtalajia suomalaisessa ratsastusurheilussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti